dsp_decreas_text dsp_increase_text

Maaseudun kehittämispolitiikka yleistiedo

Johdanto

Maatalouden kehityksen merkitys

Maaseudun kehittäminen on erittäin tärkeä toiminta-alue, sillä yli puolet EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä asuu maaseudulla ja EU:n pinta-alasta 90 prosenttia on maaseutua. Maa- ja metsätalous vaikuttavat ratkaisevasti maankäyttöön ja luonnonvarojen hoitoon EU:n maaseutualueilla, ja näiden peruselinkeinojen pohjalta maaseutuyhteisöjen elinkeinoelämää voidaan edelleen monipuolistaa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) päätavoitteet eivät ole muuttuneet vuosien aikana, mutta uudistuksia on tehty käytettäviin välineisiin. Alun perin maaseudun kehittämispolitiikan osat sisältyivät yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Vuonna 2000 yhteinen maatalouspolitiikka jaoteltiin kahteen erilliseen pilariin.

Yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäinen pilari kattaa suoran tuen ja yhteiset markkinajärjestelyt. Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toisena pilarina on maaseudun kehittämispolitiikka. Nämä yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kaksi pilaria ovat toisiaan täydentäviä.

Maatalouden kehittämispolitiikkaa on sovellettu ja kehitetty sen alkuajoista paremmin vastaamaan EU:n ensisijaisia tavoitteita. Menestykseen suuntaavat investoinnit ovat antaneet monille viljelijöille mahdollisuuden oppia uutta tekniikkaa, uudistaa laitteistoja ja suorittaa tärkeitä uudelleenjärjestelytoimenpiteitä tehostaen näin kilpailukykyään.

Lisäksi monien ympäristönsuojelua koskevien määräysten avulla luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonmuutoksen torjunnan, veden ja maaperän laadun sekä maiseman säilyttämisen haasteisiin voidaan vastata. Maaseudun kehittämispolitiikka tukee myös erilaisia mahdollisuuksia työpaikkojen luontiin ja peruspalvelujen säilyttämiseen maaseudulla. Nämä toimenpiteet edistävät parempaa elämänlaatua, joka on tärkeä tekijä maaseudun alueiden positiivisen kehityksen vahvistamisessa.

Kaudelle 2007–2013 sovellettavat maaseudun kehittämispolitiikan säännöt ja jäsenvaltioiden tai alueiden toimenpiteet on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2000, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. Asetuksen mukaan kaudella 2007–2013 keskitytään neljään eri toimintalinjaan: Lisätietoja EU:n toimintakehyksestä.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta varten perustettiin vuonna 2007 kaksi uutta rahastoa, yksi kumpaakin yhteisen maatalouspolitiikan pilaria varten. Nämä kaksi rahastoa ovat:

  • Euroopan maatalouden tukirahasto (EAFG) pilarille 1
  • Euroopan maaseudun kehittämisrahasto (EAFRD) pilarille 2

Uudessa asetuksessa painottuu kehitys sekä politiikan sisällössä että molempien pilareiden täytäntöönpanossa. Maaseudun kehittämisen oman rahaston (maaseuturahasto) ja yhtenäisen, ohjelmalle, rahoitukselle, raportoinnille ja valvonnalle luodun säännöstön, tarkoituksena on yksinkertaistaa maaseudun kehittämispolitiikan toteutusta.

Uudessa rahastossa toteutetaan monivuotista ohjelmaa ja sovelletaan organisatorisia rakenteita ja menetelmiä, kuten kansallisesti hyväksyttyjä maksajavirastoja ja vuotuista tilinpäätöstä, joista jäsenvaltioilla on hyvät kokemukset jo monen vuoden ajalta.

Uudistukset maaseudun kehittämispolitiikkaan ”terveystarkastus”

Euroopan maaseudun kehittämispolitiikan tuoreimmat uudistukset otettiin käyttöön maaseuturahaston yhteiseen maatalouspolitiikkaan tarkistusprosessin (jota nimitetään myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan ”terveystarkastukseksi”) tuloksena. Tämän johdosta otettiin käyttöön useita muutoksia politiikkassa, joista EU:n johtajat sopivat 2008. Terveystarkastus tarjosi mahdollisuuden varmistaa, että nykyiset toimintatavat sovitettiin paremmin vastaamaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka koskettivat Euroopan maaseutua, kuten ilmastonmuutos ja uusiutuvan energian kasvava tarve.

Terveystarkastuksen muutokset pyrkivät nykyaikaistamaan, yksinkertaistamaan ja rationalisoimaan yhteistä maatalouspolitiikkaa poistamalla viljelijöille asetettuja rajoituksia sekä auttamalla heitä paremmin vastaamaan markkinoiden signaaleihin ja kohtaamaan uusia haasteita. Osana näitä muutoksia viljelijöille maksettavia suoria tukia vähennetään ja näistä vapautuvilla varoilla tuetaan maaseudun kehittämistä. Tämän seurauksena suoritetaan muutoksia kaikkiin jäsenvaltioiden kansallisiin maaseudun kehittämisstrategioihin ja kehitysohjelmiin. Seitsemäntoista jäsenvaltiota käytti tilaisuutta hyväkseen hyödyntääkseen lisärahoitusta maaseutualueidensa Internet-yhteyksien ja laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Samanaikaisesti terveystarkastuksen kanssa otettiin käyttöön myös Euroopan talouden elvytyssuunnitelma vastauksena vuoden 2008 talouskriisiin.

Napsauttamalla tästä saat lisätietoja yhteiseen maatalouspolitiikkaan terveystarkastuksesta.

Komission esite ”EU:n maaseudun kehittämispolitiikka: uusien haasteiden kohtaaminen” [PDF ].

Tiedotuslomake ”Yleistiedot yhteiseen maatalouspolitiikkaan terveystarkastuksesta ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelma- Muutoksia maaseudun kehittämisohjelmiin [PDF ].

Liittyviä tietoja