1. Miksi EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa tarvitaan?

EU on vastuullinen huolehtimaan jäsenvaltioidensa alueista ja väestöstä. EU:n on tässä roolissaan varmistettava, että jokaisella EU:n kansalaisella koko EU:n alueella on yhtäläinen mahdollisuus EU:n tukeen. EU:n pinta-alasta yli 90 % on maaseutua ja 55 % sen väestöstä asuu maaseudulla. EU:n maaseudun kehittämispolitiikka on suunniteltu tarjoamaan tukea tälle merkittävälle osalle EU:n väestöä ja maa-aluetta.

Monet EU:n maaseutualueista joutuvat kohtaamaan merkittäviä haasteita. Maa- ja metsätalousyrityksillä on vielä parantamisen varaa kilpailukyvyssään. Maaseutualueilla keskimääräinen ansiotulo henkeä kohden on alhaisempi kuin kaupungeissa, ja osaamisskaala on kapeampi ja palvelusektori kehittymättömämpi. Elinkustannukset voivat olla suuremmat ja maaseutuympäristön hoito edellyttää usein rahoituskustannuksia.

Toisaalta Euroopan maaseudulla on paljon tarjottavanaan. Sieltä saamme tärkeitä raaka-aineita. Sen arvo kauniina lepo- ja virkistysalueena (kun pidämme siitä hyvää huolta) on korvaamaton ja se on myös elintärkeä taistelussamme ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Monia viehättää ajatus asumisesta ja työnteosta Euroopan maaseudulla, edellyttäen, että riittävät palvelut ja infrastruktuuri on saatavilla.

EU:n maaseutupolitiikan tarkoituksena on vastata näihin maaseutualueidemme haasteisiin ja vapauttaa niiden potentiaali.

Lisätietoja EU:n maaseudun kehittämispolitiikasta saat napsauttamalla tästä.

2. Mikä on EU:n maaseudun kehittämispolitiikka?

EU:n nykyisin voimassa olevan maaseutupolitiikan ohjelmakausi on 2007–2013. EU:n politiikan tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden omia maaseudun kehittämisen toimenpiteitä, joita toteutetaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. EU:n tasolla EU:n Strategiset suuntaviivat tarjoavat yhteisen ohjeistuksen maaseudun kehittämispolitiikalle. Nämä suuntaviivat on suunniteltu varmistamaan, että EU:n maaseudun kehittämispolitiikka on joustava, strateginen, temaattinen ja kokonaisvaltainen.

Joustavuus perustuu toissijaisuusperiaatteelle. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat käyttää EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa tukemaan toimenpiteitä, jotka vastaavat niiden omien maaseutualueiden kehitystarpeita ja haasteita. Strategiset lähestymistavat varmistavat, että maaseudun kehittämistoimet sopivat yhteen EU:n ja sen jäsenvaltioiden suorittamien muiden tärkeiden poliittisten toimien kanssa.

Temaattinen eli aihepiirikohtainen lähestymistapa keskittyy EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaan määrätyillä keskeisillä aihepiirialueilla. Nämä aihepiirialueet ovat EU:n maaseudun kehittämispolitiikan toimintalinjat. Näitä toimintalinjoja on kolme: ”Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen”, ”Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen” ja ”Elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla”. Neljännessä toimintalinjassa hyödynnetään maaseudun kehittämisen LEADER-periaatetta, joka kannustaa kumppanuustoimintaan Paikallisten toimintaryhmien (LAG) avulla, jotka toteuttavat Paikallisia kehittämisstrategioita.

Yhdentyminen on EU:n maaseudun kehittämispolitiikan keskeinen periaate, jolla varmistetaan, että toimintalinjat edistävät taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten toimenpiteiden välistä tasapainoa.

Nämä maaseudunkehittämispolitiikan periaatteet siirretään käytäntöön ja toteutetaan maaseudun kehittämisohjelmien (RDP) avulla. Jokaisella maaseudun kehittämisohjelmalla on oma Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston (maaseuturahasto) tukema rahoitusbudjettinsa, jolla yhteisrahoitetaan ohjelman mukaisia toimia.

Lisätietoja EU:n maaseudun kehittämispolitiikasta saat napsauttamalla tästä.

3. Mikä on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)?

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) on EU:n rahoitustukimuoto, jota jäsenvaltiot käyttävät saavuttaakseen maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteita , kuten: maatilojen kilpailukyvyn, metsätalouden ja maatalouselintarvikealojen yritystoiminnan parantaminen, luonnon ympäristön suojeleminen, sekä maaseututalouden tukeminen ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen.

Maaseuturahaston budjetti on 96,4 miljardia euroa, joka jaetaan jäsenvaltioille 94:n eri maaseudun kehittämisohjelman (RDP) kautta. EU:n tasolla maaseuturahastoa valvoo Euroopan komission maatalouden- ja maaseudun kehittämisen pääosasto.

Maaseuturahasto perustettiin vuonna 2005 neuvoston asetuksella (EY) N:o 1290/2005. Se on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin toimeenpanon keskeinen rahoitusväline.

Lisätietoja EU:n maaseudun kehittämispolitiikasta saat napsauttamalla tästä.

Lisätietoja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pilareista saat napsauttamalla tästä.

4. Mikä on maaseudun kehittämisohjelma (RDP)?

Maaseudun kehittämisohjelma (RDP) on jäsenvaltioiden käyttämä politiikan väline ja rahoitusmekanismi EU:n maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanoon määrätyillä alueilla. Maaseudun kehittämisohjelman alue voi kattaa joko koko maan tai vain määrätyn alueen. Tällä hetkellä yli 90 maaseudun kehittämisohjelmaa on toiminnassa EU:n alueella ja jokainen näistä ohjelmista on suunniteltu tukemaan juuri kyseisellä alueella tarvittavaa maaseudun kehittämistä.

Jokaisella maaseudun kehittämisohjelmalla on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tukema budjetti. Maaseudun kehittämisohjelman budjetista jäsenvaltio voi rahoittaa toimia, jotka liittyvät EU:n maaseudun kehittämispolitiikan eri aihepiireihin tai toimintalinjoihin , kuten: ”Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen”, ”Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen” ja ”Elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla” ja LEADER-periaatteen mukaisiin maaseudun kehittämismenetelmiin.

Lisätietoja yksittäisistä maaseudun kehittämisohjelmista saat napsauttamalla tästä.

Lisätietoja erilaisista hankkeista, joita maaseudun kehittämisohjelma voi rahoittaa, saat napsauttamalla tästä.

5. Mikä on EU:n maaseudun kehittämisen toimintalinja?

Toimintalinjaksi kutsutaan ryhmää toimenpiteitä , jotka sisältyvät maaseudun kehittämisohjelmaan. Toimintalinjoja on neljä. Jokaisella toimintalinjalla on määrätyt tavoitteet, jotka liittyvät suoraan EU:n maaseudun kehittämispolitiikantavoitteisiin ja aihepiireihin. Näitä toimintalinjoja on kolme: Toimintalinja 1 - Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen. Toimintalinja 2 - Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen. Toimintalinja 3 - Elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla. Lisäksi on neljäs ”menetelmällinen” toimintalinja, joka keskittyy puhtaasti tukemaan LEADER-ohjelman mukaisia maaseudun kehittämisen lähestymistapoja. Tästä neljännestä toimintalinjasta käytetään joko nimitystä LEADER-toimintalinja tai toimintalinja 4.

6. Mikä on EU:n maaseudun kehittämisen toimenpide?

Toimenpiteet ovat joukko toimintoja, jotka yhdessä muodostavat toimintalinjan Maaseudun kehittämisohjelmalle (RDP).

Luettelo maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteistä (ja niiden numerokoodit) on esitetty seuraavassa. Mikään maaseudun kehittämisohjelma ei sisällä kaikkia näitä toimenpiteitä. Toimenpiteiden luettelon tarkoituksena on tarjota vaihtoehtojen valikko. Maaseudun kehittämisohjelmat sisältävät toimenpiteitä, jotka ovat tärkeimpiä maaseudun kehittämistarpeiden kannalta niiden kohdealueella. Kaikki maaseudun kehittämisohjelmat sisältävät toimenpiteitä jokaisesta toimintalinjasta. Keskimäärin maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyy 20–30 käytettävissä olevista toimenpiteistä.

Toimintalinja 1 - Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Alan toimijoiden tietämyksen ja henkilökohtaisten toimintaedellytysten parantaminen

111 Tiedotusta ja ammatillista koulutusta koskevat toimet

112 Nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista helpottavat toimet

113 Varhaiseläke

114 Neuvontapalveluiden käyttö

115 Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalveluiden perustaminen

Fyysisen pääoman rakenteellinen uudistaminen ja innovoinnin edistäminen

121 Maa- ja metsätilojen nykyaikaistaminen

122 Metsien taloudellisen tehokkuuden parantaminen

123 Maa- ja metsätalouden alkutuotannon arvon lisääminen

124 Yhteistyö uusien tuotteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealalla sekä metsätaloudessa

125 Infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen kehitettäessä ja mukautettaessa maa- ja metsätaloutta.

126 Maatalouden tuotantomahdollisuuksien parantaminen

Maataloustuotannon ja -tuotteiden laadun parantaminen

131 EU:n yhteisen lainsäädännön vaatimuksiin sopeutuminen

132 Viljelijöiden kannustaminen osallistumaan elintarvikkeiden laatujärjestelmiin

133 Tiedotus- ja menekinedistämistoimet

Siirtymätoimet (käytettävissä vain jäsenmaissa, jotka liittyivät EU:hun vuoden 2004 jälkeen)

141 Osittainen omavaraistuotanto

142 Tuottajaryhmät

143 Maatiloille suunnatut valistus- ja neuvontapalvelut

 

Toimintalinja 2 - Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Maatalousmaan kestävä käyttö

211 Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset

212 Viljelijöille muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset

213 Natura ‧2000 -tuet ja direktiiviin ‧2000/60/EY liittyvät tuet

214 Maatalouden ympäristötuet

215 Tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin

216 Ei-tuotannolliset investoinnit

Metsätalousmaan kestävä käyttö

221 Maatalousmaan ensimmäinen metsitys

222 Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla

223 Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys

224 Natura 2000 -tuet

225 Metsätalouden ympäristötuet

226 Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

227 Ei-tuotannolliset investoinnit

 

Toimintalinja 3 - Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle

312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen

313 Matkailuelinkeinojen edistäminen

Maaseudun elämänlaadun parantaminen

321 Maaseudun elinkeinojen ja maaseudun väestön peruspalvelut

322 Kylien kunnostus ja kehittäminen

323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen

331 Tiedot ja koulutus

341 Pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan kannustamiseen tähtäävä toimenpide, jonka tavoitteena on paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano

 

Toimintalinja 4 – LEADER-toimintalinjan mukaisen maaseudun kehittämismenetelmän tavoitteena on paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano

411 Kilpailukyky

412 Ympäristö / maan käyttö

413 Elämänlaatu/monipuolistaminen

421 Yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano

431 Paikallisen toimintaryhmän (LAG) toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan kannustaminen

7. Minkätyyppisiä hankkeita maaseudun kehittämisohjelma voi auttaa rahoittamaan?

Maaseudun kehittämisohjelman (RDP) rahoitus on käytettävissä monentyyppisille maaseudun kehittämishankkeille ja toimille. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus on saatavissa neljän toimintalinjanmukaisesti. Toimintalinjojen otsikot kertovat niiden tukemien maaseudun kehittämisen toimenpiteiden laaja-alaisuudesta. Toimintalinjat ovat:

Toimintalinja 1 - Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Toimintalinja 2 - Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Toimintalinja 3 - Elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen maaseudulla

Toimintalinja 4 - LEADER-periaatteen mukaiset maaseudun kehittämismenetelmät

Jokainen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinja sisältää kokoelman maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä on maaseudun kehittämisohjelmabudjetit määrätynlaisia maaseudun kehittämistoimia varten. Maaseudun kehittämisen toimenpiteitä on lähes 40 ja jokainen maaseudun kehittämisohjelma on suunniteltu sisältämään toimenpiteet , jotka parhaiten soveltuvat kyseisen kehittämisohjelman kohdealueen tarpeisiin.

Luettelo maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteistä (ja niiden numerokoodit) on esitetty seuraavassa. Mikään maaseudun kehittämisohjelma ei sisällä kaikkia näitä toimenpiteitä. Toimenpiteiden luettelon tarkoituksena on tarjota vaihtoehtojen valikko. Maaseudun kehittämisohjelmien toimenpiteet on valinnut niiden hallintoviranomainen , koska ne ovat keskeisimmät kohdealueen kehittämistarpeiden kannalta. Kaikki maaseudun kehittämisohjelmat sisältävät toimenpiteitä jokaisesta toimintalinjasta. Keskimäärin maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyy 20–30 käytettävissä olevista toimenpiteistä.

Toimintalinja 1 - Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen

Alan toimijoiden tietämyksen ja henkilökohtaisten toimintaedellytysten parantaminen

111 Tiedotusta ja ammatillista koulutusta koskevat toimet

112 Nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista helpottavat toimet

113 Varhaiseläke

114 Neuvontapalveluiden käyttö

115 Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalveluiden perustaminen

Fyysisen pääoman rakenteellinen uudistaminen ja innovoinnin edistäminen

121 Maa- ja metsätilojen nykyaikaistaminen

122 Metsien taloudellisen tehokkuuden parantaminen

123 Maa- ja metsätalouden alkutuotannon arvon lisääminen

124 Yhteistyö uusien tuotteiden, prosessien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealalla sekä metsätaloudessa

125 Infrastruktuurien parantaminen ja kehittäminen kehitettäessä ja mukautettaessa maa- ja metsätaloutta.

126 Maatalouden tuotantomahdollisuuksien parantaminen

Maataloustuotannon ja -tuotteiden laadun parantaminen

132 Viljelijöiden kannustaminen osallistumaan elintarvikkeiden laatujärjestelmiin

132 Mezőgazdasági termelők részvétele az élelmiszer-minőségi rendszerekben

133 Tiedotus- ja menekinedistämistoimet

Siirtymätoimet (käytettävissä vain jäsenmaissa, jotka liittyivät EU:hun vuoden 2004 jälkeen)

141 Osittainen omavaraistuotanto

142 Tuottajaryhmät

143 Maatiloille suunnatut valistus- ja neuvontapalvelut

 

Toimintalinja 2 - Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

Maatalousmaan kestävä käyttö

211 Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset

212 Viljelijöille muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset

213 Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet

214 Maatalouden ympäristötuet

215 Tuet eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin

216 Ei-tuotannolliset investoinnit

Metsätalousmaan kestävä käyttö

221 Maatalousmaan ensimmäinen metsitys

222 Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla

223 Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys

224 Natura 2000 -tuet

225 Metsätalouden ympäristötuet

226 Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

227 Ei-tuotannolliset investoinnit

 

Toimintalinja 3 - Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle

312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen

313 Matkailuelinkeinojen edistäminen

Maaseudun elämänlaadun parantaminen

321 Maaseudun elinkeinojen ja maaseudun väestön peruspalvelut

322 Kylien kunnostus ja kehittäminen

323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen

331 Tiedot ja koulutus

341 Pätevyyden hankkimiseen ja toiminnan kannustamiseen tähtäävä toimenpide, jonka tavoitteena on paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano

 

Toimintalinja 4 – LEADER-toimintalinjan mukaisen maaseudun kehittämismenetelmän tavoitteena on paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano

411 Kilpailukyky

412 Ympäristö / maan käyttö

413 Elämänlaatu/monipuolistaminen

421 Yhteistyöhankkeiden täytäntöönpano

431 Paikallisen toimintaryhmän (LAG) toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan kannustaminen

8. Mikä on maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomainen?

Hallintoviranomainen on vastuussa maaseudun kehittämisohjelman (RDP) täytäntöönpanosta. Hallintoviranomainen on julkisen sektorin organisaatio. Yleensä kyseessä on kansallinen, alue- tai paikallishallinnon toimielin, joka on vastuussa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä näkökohdista.

Hallintoviranomaiset ovat vastuussa seuraavista:

• Maaseudun kehittämisohjelman sisällön valmistelusta. Tämä prosessi käsittää neuvottelut ja yhteistyön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin talous-, sosiaali- ja ympäristöorganisaatioiden kanssa, jotka toimivat kehittämisohjelman kohdealueella.
• Puheenjohtajana toimiminen kumppanisidosryhmistä koostuvan seurankomiteassa, joka valvoo maaseudun kehittämisohjelman toteutusta sen elinkaaren ajan.
• Varmistaminen, että maaseudun kehittämisohjelman rahoitusprosessi noudattaa EU:n säännöksiä.
• Maaseudun kehittämisohjelman valvominen ja jatkuvan arvioinnin suorittaminen ohjaamaan maaseudun kehittämisohjelman toimintaa.
• Tiedotuskampanjoiden järjestäminen tietoisuuden lisäämiseksi maaseudun kehittämisohjelmien tarkoituksesta, hakumenettelystä tukirahoitusta varten, ohjelman edistymisestä ja tavoitteista.
• Yhteistyössä toimiminen Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kanssa.

Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmien hallintoviranomaisista saat napsauttamalla tästä.

9. Mikä on kansallinen maaseutuverkosto?

Kansallinen maaseutuverkosto on organisaatio, jonka jäsenvaltion hallitus on perustanut tukemaan EU:n maaseudun kehittämispolitiikan täytäntöönpanoa ja arviointia. Kansalliset maaseutuverkostot muodostavat tärkeän linkin jäsenvaltiotasolla kansallisten hallintoelimien ja niiden organisaatioiden välillä, jotka ovat mukana maaseudun kehittämisohjelmien toimien toteutuksessa mukaan lukien LEADER-ohjelman paikalliset toimintaryhmät.

Kansallisten maaseutuverkostojen rakenteet ja toimintamenetelmät voivat olla erilaisia eri maissa. Jotkut kansalliset maaseutuverkostot voivat muodostaa osan hallintoviranomaisesta, kun taas toiset ovat itsenäisiä organisaatioita. Kansallisen maaseutuverkoston jäsenyys kattaa monialaisesti maaseudun kehittämisen eri eturyhmät.

Kansallisen maaseutuverkoston roolit keskittyvät edistämään verkostoitumista ja tietojen vaihtoa maaseudun kehittämisohjelman toiminnasta alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Tähän kuuluu tapahtumien järjestäminen ja tiedotusmateriaalin toimittaminen. Kansallisilla maaseutuverkostoilla on tärkeä rooli hyvän toimintatavan tiedottamisessa. Kansalliset maaseutuverkostot saavat rahoituksen jäsenvaltioiden budjeteista sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Kansalliset maaseutuverkostot ovat osa Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkostoa ja kansalliset maaseutuverkostot osallistuvat säännöllisesti EU-tasolla järjestettyihin tapahtumiin ja kokouksiin vaihtaakseen kokemuksia ja tietoja. Yhä lisääntyvässä määrin kansalliset maaseutuverkostot ovat mukana myös muodostamassa maantieteellisiä ja aihepiirin mukaisia ryhmittymiä kehittääkseen toimintoja, lisätäkseen yhteistyötä ja edistääkseen verkostojen välistä vuoropuhelua ja tekniikan vaihtoa.

Useimmissa jäsenvaltioissa kansallinen maaseutuverkosto käsittää koko maan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa neljä alueellista verkostoa (Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti ja Englanti) muodostaa kansallisen verkoston. Belgiassa on flaamilainen kansallinen maaseutuverkostoa ja Vallonian maaseudun kehittämisverkosto.

Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmista saat napsauttamalla tästä.

10. Mikä on Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkosto (ENRD)?

Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI-pääosasto), perusti Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston (ENRD) vuonna 2008, tarkoituksenaan edesauttaa jäsenvaltiota toteuttamaan maaseudun kehittämisohjelmiaan (RDP) tehokkaalla tavalla. Eurooppalainen maaseutuverkosto (ENRD) toimii ideoiden ja kokemusten vaihdon foorumina, kuinka maaseudun kehittämisohjelmat toimivat käytännössä ja kuinka niitä voidaan parantaa kaikissa jäsenmaissa. Pääsidosryhmät ovat kansalliset maaseutuverkostot, jäsenvaltioiden viranomaiset, paikalliset toimintaryhmät (LAG) ja muut maaseudun kehittämisen organisaatiot, joilla on EU:n näkökulma.

Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston keskeiset tehtävät ovat:

• Auttaa tunnistamaan ja arvioimaan onnistuneita maaseudun kehittämisprojekteja koko Euroopan unionin alueella.
• Avustaa kansallisia maaseutuverkostoja.
• Edistää valtioiden välistä yhteistyötä paikallisten toimintaryhmien välillä.
• Analyysien tarjoaminen asiaankuuluvista aiheista mukaan lukien maatalouden laajemmat etuudet (julkiset hyödykkeet), sekä asiaan liittyviä aiheita kuten metsätalous, maatilojen käyttö kuntouttavaan toimintaan (social farming -toiminta) ja maaseutuyrittäjyys.

Eurooppalainen maaseudun kehittämisen verkosto jakaa tietoja sidosryhmilleen monilla eri tavoin, muun muassa julkaisuillaan ja osallistumalla tapahtumiin ja messuihin ympäri Eurooppaa. Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston verkkosivut tarjoavat pääsyn kattavaan sarjaan monikäyttöistä ja monikielistä informaatiota.

Lisätietoja kuka kukin on Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkostossa saat napsauttamalla tästä.

11. Mikä on Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteyspisteen rooli?

Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteyspiste (Contact Point) tukee Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa (DG AGRI) Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston toiminnassa ja tarjoaa Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston toiminnalle eurooppalaisen edistämis- ja koordinointikeskuksen (Focal Point).

Brysselissä sijaitsevaa päätoimisesti toimivaa ydintyötekijäryhmää täydentää suuri joukko asiantuntijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan laaja-alaisesti maaseudun kehittämistä ja maantieteellisiä alueita koskevissa kysymyksissä. Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteyspiste (Contact Point) tarjoaa tukea verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, aihekohtaisiin analyyseihin, tapahtumiin ja viestintään.

Yhteyspiste toivottaa tervetulleeksi jokaisen, joka on kiinnostunut EU:n maaseudun kehittämispolitiikasta sekä myös suuren yleisön.

Kartan ja reittiohjeet saat napsauttamalla tästä.

Lisätietoja Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteyspisteestä saat napsauttamalla tästä.

12. Mikä on Eurooppalainen arviointiverkosto (EEN)?

Eurooppalainen maaseudun arviointiverkoston (lyhennettynä "Arvioinnin asiantuntijaverkosto") tavoitteena on lisätä arvioinnin käyttökelpoisuutta keinona parantaa EU:n maaseudun kehittämisohjelman muotoilua ja täytäntöönpanoa. Se on kiinteä osa Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkostoa.

Arvioinnin asiantuntijaverkosto edistää hyvän toimintatavan käyttöönottoa ja valmiuksia arvioida maaseudun kehittämisohjelman toimintaa vuoteen 2013 asti. Arvioinnin asiantuntijaverkosto toimii Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston alaisuudessa.

Lisätietoja Arvioinnin asiantuntijaverkostosta ja sen tukipalvelusta saat napsauttamalla tästä.

13. Mikä on LEADER-ohjelman maaseudun kehittämisen toimintatapa?

LEADER on nimitys, jota käytetään kuvaamaan määrätyn tyyppistä paikallista lähestymistapaa maaseutualueilla. Nimi LEADER on lyhenne ranskan sanoista ”Liaison Entre Actions pour le Development de L'Economie Rurale” (mikä tarkoittaa toimien välistä yhteyttä maaseudun elinkeinoelämän kehittämisessä).

LEADER-lähestymistapa käsittää maaseudun kehittämisen toimintatavan, joka perustuu lukuisiin keskeisiin osatekijöihin, kuten kumppanuus, ”alhaalta-ylös” alueellinen kehitys, innovointi ja yhteistyö.

Paikalliset aluekumppanuudet, joissa yhteistyössä ovat julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiot sekä kansalaisjärjestöt, toteuttavat LEADER-menetelmiä. Leader-kumppanuutta kutsutaan nimellä paikallinen toimintaryhmä (LAG). Jokaisella paikallisella toimintaryhmällä on Paikallinen kehittämisstrategia (LDS), joka sisältää joukon maaseudun kehittämistoimia ja tavoitteita, joita paikalliset yhteisöt ovat ehdottaneet kyseisellä paikallisen toimintaryhmän alueella. Tämä lähestymistapa varmistaa, että kaikki Leader-toiminta suoritetaan ”alhaalta ylös” -menetelmällä. Paikalliset toimintaryhmät saavat budjetin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta (maaseuturahasto) hankkeiden rahoittamista varten omalla paikallisen toimintaryhmänsä toiminta-alueella. Kaikkien maaseuturahaston tukemien hankkeiden on oltava paikallisen toimintaryhmän kehittämisstrategian (LDS) tavoitteiden mukaisia.

Innovointi on toinen tärkeä osa LEADER-periaatetta. Innovointia edistämällä paikallisten toimintaryhmien pyrkimyksenä on kannustaa paikallisia organisaatioita ja yrityksiä kokeilemaan uusia tapoja alueensa kehittämiseen. LEADER-periaate on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi edistämään erilaisia yhteiskunnallis-taloudellisia ja ympäristöä koskevia innovaatioita Euroopan koko maaseudun alueella. Erilaisia LEADER-periaatteen mukaisia innovointikeinoja ovat esimerkiksi seuraavat:

• Uudet työskentelytavat: tämä voi sisältää maaseudun kehittämisen lähestymistapoja, jotka soveltavat uusia ideoita käyttäen apunaan uutta tekniikkaa, keskittymistä vaihtoehtoisille markkinoille, saattaen yhteen eri aloja ja sidosryhmiä uusien verkostoitumismenetelmien kautta, tukemalla uusia painopisteryhmiä tai löytämällä uusia ratkaisuja sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin.
• Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen: nämä ovat usein tulosta innovatiivisten työtapojen testaamisesta ja ne voidaan luoda soveltamalla uusia tai uudenlaisia tekniikoita, kumppanuuksia, prosesseja, tutkimusta ja ajattelutapaa.
• Hyväksyttyjen lähestymistapojen soveltaminen uusiin olosuhteisiin: on myös todettu tehokkaaksi keinoksi luoda paikallisesti merkittävää innovatiivista maaseudun kehittämistä. Tämän tyyppistä innovatiivista toimintaa helpottaa usein jäsenvaltioiden alueiden välinen tietojenvaihto.

LEADER-ohjelman Euroopan näkökulma on aina ollut tämän periaatteen tärkeä ominaisuus. Määrätyt osat paikallisten toimintaryhmien maaseuturahaston budjeteista on varattu valtioiden väliseen yhteistyöhön (TNC). Valtioiden välisen yhteistyön ansiosta maaseutualueiden ihmiset oppivat toisiltaan toisten maiden uusista ideoista maaseudun kehittämishankkeita varten. Tämäntyyppinen paikallisten toimintaryhmien yhteistyö on luonut paljon yhteisiä etuja monille eri alueille ympäri Euroopan maaseutua. Paikallisten toimintaryhmien kehittämisstrategiassa painotetaan erityisesti yhteistyötä ja verkostoitumista.

Lisätietoja LEADER-periaatteesta saat napsauttamalla tästä.

14. Mikä on paikallinen toimintaryhmä (LAG)?

Paikallinen toimintaryhmä (LAG) on kumppanuus, joka yhdistää maaseutualueen julkisen ja yksityisen sektorin organisaatiot sekä kansalaisjärjestöt toteuttaessaan maaseudun kehittämisen LEADER-periaatetta . Paikallisten toimintaryhmien toiminta-alueiden koko vaihtelee noin 5000 hengen väestöstä aina 50 000 asukkaan maaseutualueisiin asti.

Paikallinen toimintaryhmä on koottu poikkileikkauksella paikallisista yhteisöistä ja toimintaryhmän jäsenissä edustettuina ovat paikalliset viranomaiset, yritysryhmät, kansalaisjärjestöt ja ympäristöjärjestöt. Nämä monialaiset paikalliset toimintaryhmät kokoavat yhteen paljon keskitettyä osaamiseen perustuvia valmiuksia ja varmistavat, että eturyhmät ovat tasapuolisesti edustettuina.

Paikallinen toimintaryhmä saa budjetin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta (maaseuturahastolta) LEADER -hankkeiden yhteisrahoittamista varten omalla toiminta-alueellaan. Kaikkia paikallisilta toimintaryhmiltä edellytetään paikallisen kehittämisstrategian (LDS) laatimista, ennen kuin niille myönnetään tukea maaseuturahastosta LEADER-projekteihin. Paikallinen kehittämisstrategia sisältää perusteellisen analyysin paikallisen toimintaryhmän toiminta-alueesta selvittääkseen mitä paikallinen väestö pitää kaikkein tärkeimpänä kehittämiskohteena alueellaan. Paikallinen kehittämisstrategia selkeyttää myös mitkä ongelmat maaseudun väestön mielestä ovat tärkeimmät haasteet, joiden käsittelemiseen LEADER-rahastoa tulisi käyttää. Paikallisen kehittämisstrategian luomisen tarvitaan merkittävässä määrin yhteisön kuulemista, ja menetelmä auttaa myös tarjoamaan paikalliselle toimintaryhmälle alhaalta ylös -mallin mukaisen suunnan LEADER-toimintaa varten.

Jäsenvaltioiden keskitetyt koordinointielimet tukevat paikallisia toimintaryhmiä. Nämä kansalliset maaseutuverkostot tarjoavat paikallisille toimintaryhmille valmiuksien luomisen apuaan ja kannustavat eri maaseutualueiden väliseen kokemusten vaihtoon.

Lisätietoja alueesi paikallisista toimintaryhmistä saat napsauttamalla tästä.

15. Mitä on valtioiden välinen yhteistyö?

Valtioiden välinen yhteistyö (TNC) tarkoittaa yhteisen maaseudun kehittämishankkeen perustamista, jossa vähintään yksi alueista sijaitsee toisessa maassa. TNC voi olla esimerkiksi tapa saada mukaan riittävästi ihmisiä toimintaan, jotta siitä saadaan toteuttamiskelpoinen tai keino kannustaa täydentäviin toimiin, esim. maaseudun liikeyritysten eri alueiden paikallisten tuotteiden tai palveluiden (kuten ruoka tai matkailuhankkeet) yhteiseen markkinointiin. Vastavuoroinen oppiminen on hyödyllinen tulos TNC-hankkeista.

TNC-hankkeisiin on saatavissa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Yksi pääedellytys TNC-hankkeen maaseuturahastosta saamalle tuelle on, että vähintään yksi TNC-projektin yhteistyökumppaneista on LEADER-toimintaryhmä (paikallinen toimintaryhmä LAG).

Lisätietoja TNC:stä saat napsauttamalla tästä.

16. Kuinka voin hakea EU:n maaseudun kehittämisen rahoitusta?

EU:n maaseudun kehittämisen rahoitusta voi hakea jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmien (RDP) kautta. Hakuprosessi saattaa vaihdella maittain ja erityyppisillä maaseudun kehittämisprojekteilla. Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaiselta tai alueesi kansalliselta maaseutuverkostolta (NRN) saat tiedot, kuinka EU:n maaseudun kehittämisen rahoitusta haetaan omassa maassasi.

Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen ja kansallisten maaseutuverkostojen tiedot saat napsauttamalla tästä.