dsp_decreas_text dsp_increase_text

Kansallisten maaseutuverkostojen ryhmittymät

 

Jokaisen jäsenvaltion kansallinen maaseutuverkosto (NRN) osallistuu säännöllisesti Euroopan tasolla järjestettyihin kokouksiin jakaakseen kokemuksia ja tietoja. Yhä lisääntyvässä määrin ne ovat myös muodostamassa maantieteellisiä ja aihepiirin mukaisia ryhmittymiä kehittääkseen toimintoja, lisätäkseen yhteistyötä ja edistääkseen verkostojen välistä tekniikan ja vuoropuhelun vaihtoa. Lisätietoja määrätyistä toiminnoista seuraavassa.

Kansallisten maaseutuverkostojen aihekohtaiset aloitteet

Kansallisten maaseutuverkostojen kansalliset aloitteet kokoavat yhteen kansallisia maaseutuverkostoja, joilla on yhteisiä intressejä määrätyillä maaseudun kehittämispolitiikan ja -ohjelmien toteutuksen aloilla. Tällaisten aloitteiden päätarkoituksena on jakaa tietoja ja tärkeitä kokemuksia toteutuksesta verkoston jäsenten kesken. Ensisijalla ovat ne aiheet, joilla on Euroopan laajuiset ulottuvuudet ja jotka saattavat kiinnostaa Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston sidosryhmien laajempaa yleisöä.

Kansallisten maaseutuverkostojen edustajat ja jäsenvaltioiden asiantuntijat jakavat tietoja ja tapaavat seminaareissa kehittääkseen yhteisiä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston yhteyspisteen tukemana.

Lisätietoja aiemmista ja nykyisistä aihekohtaisista aloitteista seuraavista linkeistä:

Maantieteelliset ”tietojenvaihto” -ryhmittymät

Makroalueellisten ”Tietojen vaihdon” ryhmittymien aloite on Eurooppalaisen maaseudun kehittämisen verkoston uusi hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää kansallisissa maaseutuverkostoissa todettua laajaa vaihtelua koskien aihekohtaisia prioriteetteja/toimenpiteitä, teknisiä/hallinnollisia valmiuksia, palvelujen valikoimaa ja vuorovaikutustasoja. Makroalueet on määritetty selkeästi maantieteellisiksi alueiksi, jotka käsittävät joko kokonaan tai osittain kaksi tai useamman jäsenvaltion.

Kansallisten maaseutuverkostojen tärkeimpänä tavoitteena makroalueellisten ryhmien kannustamisessa on:

  • Helpottaa tiedonvälitystä ja aktiivisempaa tietojen vaihtoa verkostojen välillä.
  • Kehittää verkostoille yhteiset makroalueelliset edut, mukaan lukien yhteyden EU:n makroalueelliseen politiikkaan ja muihin strategioihin.
  • Edistää lisäämään kansallisten maaseutuverkostojen toimia ja ylikansallista yhteistyötä Leader-ohjelman paikallisten toimintaryhmien (LAG) välillä makroalueellisella tasolla.
  • Vaalia positiivista ”keskinäisen oppimisen” ‑kulttuuria verkostojen välillä.

Kansallisen maaseutuverkoston makroalueellinen konsepti ”Tietojen vaihdon” ryhmistä esiteltiin ja siitä keskusteltiin Kansallisten maaseutuverkostojen 13. kokouksessa Hollannissa 10. marraskuuta 2011. Lisätietoja saat napsauttamalla tästä.

Tällä hetkellä voidaan mainita kaksi Kansallisen maaseutuverkoston ”Tietojen vaihdon” ryhmittymää, nimittäin Nordic-Baltic-ryhmittymä ja Välimeren alueen ryhmittymä.

Nordic-Baltic-ryhmittymä

Nordic-Baltic-ryhmittymä käsittää Tanskan, Ruotsin, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Saksan. Tämä on hyvin aktiivinen ryhmittymä (kokoontuu säännöllisesti, kaksi kertaa vuodessa), joka suunnittelee omia yhteistoimia ja on hyvin aktiivisessa roolissa maaseudun kehittämisessä Itämeren aluetta koskevassa EU:n strategiassa (EUSBSR).

Lisätietoja Kansallisten maaseutuverkostojen Nordic-Baltic-ryhmittymästä saat napsauttamalla tästä

Muutamia Nordic-Baltic-ryhmittymästä opittuja keskeisiä asioita ovat:

  • Verkostot tekevät todennäköisimmin tehokkaammin yhteistyötä ja oppivat paremmin toistensa kokemuksista, mikäli ne jakavat yhteisen historian, yhteisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiset kiinnostuksen aiheet, jne.
  • Verkostojen välinen viestintä on suuresti tehostunut säännöllisistä (kaksi kertaa vuodessa) tapaamisista, joissa on keskitytty määrättyihin makroalueellisiin kysymyksiin, esim. yhteisten alueellisten tapahtumien suunnitteluun. Säännölliset tapaamiset on paljon helpompi järjestää, kun matkustusetäisyydet ovat lyhyet.
  • On paljon helpompaa saada muut sidosryhmät mukaan (esim. hallintoviranomaiset, paikalliset toimintaryhmät, hankkeiden järjestäjät, kalastajien verkostot ja Kalastusalan paikalliset toimintaryhmät) mielekkääseen vuoropuheluun, jos kokoukset käsittelevät määrättyjä makroalueellisia asioita.
  • Hyvien naapuruussuhteiden merkitystä ei pidä aliarvioida. Kolmen Baltian maan verkostot korostavat erityisesti, kuinka tärkeää on luottamus niiden naapureiden (jotka ovat vanhoja jäsenmaita) kokemukseen ja mielipiteeseen. Tämä oli erityisen tärkeää, verkoston perustamisen ja kehittämisen aikaan, mutta on edelleenkin, kun verkostot ovat kehittyneet.
  • Alueellinen yhteistyö voi vaalia, kantaa, kehittää ja toteuttaa yhteisiä visioita, jotka ylittävät kansalliset ja järjestölliset rajat.

Välimeren alueen ryhmittymä

Välimeren alueen ryhmittymä käsittää Italian, Kreikan, Ranskan, Espanjan, Portugalin, Kyproksen ja Maltan kansalliset maaseutuverkostot. Nämä jäsenvaltiot pitivät ensimmäisen kokouksensa Thessalonikissa 1. helmikuuta 2012 jakaakseen kokemuksiaan maaseudun kehittämisohjelman (RDP) toimintalinjan 1 toimenpiteistä 123, 132 ja 133 sekä keskustellakseen kansallisista kokemuksista ja EU:n tulevista ohjelmista.

Toinen kokous järjestettiin 17. lokakuuta 2012 Nikosiassa. Kokouksessa käsiteltiin samaa aihetta, keskittyen seuraavan ohjelmakauden mahdollisiin vaikutuksiin, jotka perustuivat maaseudun kehittämisohjelman luonnosehdotuksen analyysiin. Sovittiin, että laaditaan yhteinen asiakirja joulukuun 2012 alkuun mennessä. Merkittävä osa kokouksessa omistettiin myös elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja koskevalle tietojen ja kokemusten vaihdolle.